Kuvia Ja Kuvitelmia Suomen Historiasta

Aho kirjoitti useita romaaneja ja novelleja. Vuonna 1884 hän jättäytyi yliopistosta kirjailijaksi ja vapaaksi toimittajaksi. Aho työskenteli useissa lehdissä ja oli mukana perustamassa Päivälehteä, jonka seuraajaa Helsingin Sanomia hän avusti kuolemaansa saakka. Ensimmäiset novellit julkaistiin 1883. Jo Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta se toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie vuodelta 1884). Hänen...
More Description

Aho kirjoitti useita romaaneja ja novelleja. Vuonna 1884 hän jättäytyi yliopistosta kirjailijaksi ja vapaaksi toimittajaksi. Aho työskenteli useissa lehdissä ja oli mukana perustamassa Päivälehteä, jonka seuraajaa Helsingin Sanomia hän avusti kuolemaansa saakka. Ensimmäiset novellit julkaistiin 1883. Jo Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta se toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie vuodelta 1884). Hänen pääteoksekseen luetaan Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden huomattavimmasta teoksesta Juhasta on tehty kaksi oopperaa ja neljä elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi. Vuosina 1891-1921 lastuja ilmestyi kahdeksan kokoelmaa.Ahon tuotanto on monitahoinen. Se sisältää psykologista realismia (muun muassa Yksin), naturalismia lähenevää realismia (Helsinkiin) ja jopa esseistiikkaa (välillä myös voimakkaasti impressionismia) läheneviä lastuja.Aho myös suomensi kaunokirjallisuutta, etenkin pohjoismaista mutta myös ranskalaista. Hän osallistui myös vuosina 1906-1920 raamatunkäännöskomitean työhön.Useat Ahon teoksista ovat kansankuvausta. Hän kirjoitti kuitenkin kuvauksia sekä tavallisesta kansasta että sivistyneistöstä. Papin rouva -teoksessa luonnonkuvaus nousee keskeiseksi henkilöiden sisäisen elämän kuvastajaksi ja eroaa näin ollen kauemmas tyypillisestä realismista. Ahon tuotanto jakautuu eri vaiheisiin, joista yksi osuu 1890-luvulle, jolloin Ahon elämässä tapahtui vakiintumista ja tuotannossa syttyi kiinnostus kalevalaisuutta ja herännäisyyttä kohtaan. Ahon tuotannon merkittävintä osaa edustavat lastut, joka on Ahon lyhyille teksteille keksimä termi. Parhaimmillaan hän oli juuri lyhyessä proosassa.Aho oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka oikeasti eli kirjoittamalla. Hänestä tuli jo elinaikanaan eräänlainen kansalliskirjailija, minkä vuoksi hän joutui kirjoittamaan liian paljon ja osallistumaan erilaisiin julkisiin tehtäviin, mikä puolestaan hajotti hänen voimiaan. Aho oli myös aikansa tunnetuimpia suomalaiskirjailijoita Euroopassa, koska hänen kirjoistaan ilmestyi erikielisiä käännöksiä melko nopeasti. Jo 1890-luvulla hänen kirjojaan oli käännetty kymmenelle kielelle. Hän haaveilikin vanhemmiten kansainvälisistä markkinoista ja Nobelin palkinnosta.